Kirje miehelle

Iason
Haades

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Iason! Minun diplomaattiset taitoni ovat kananpojan tasolla. Mutta minäkään en sulje silmiäni, kuin lohikäärme pitää Kolkhiin Meduusa silmänsä avoinna.

Iason, sinä olet sytyttänyt loistavia polkuja metsiin, herättänyt lohikäärmeennukuttajan, sinä olet sytyttänyt tulia sydämiin siellä missä ei kuivakaan puu pala. Kolkhiin Maria Callas avasi sinulle laulunsa syitä hajottaa.

Sinä, Iason, uskot kaupankäyntiin. Sinä uskot vallan meren tuudittavan parhaiten, sinä painut sinne ja vedät mukaasi naisia ja lapsia. Kolkhiin Megaran kasvot olivat sinulle avoimet.

Mutta sinulle Iason Metaneira huutaa, piinaat hänen lastaan tulilla, ajatteletko antavasi karaistun elämän, sotilaan elämän; ajatteletko olevasi jumalten sukua, tuomari yllämme ja allamme. Iason, sinulle Metaneira kirkuu ja pudotat savuun joka syyttömän. Minun retoriset avuni eivät nosta liekeistä meren ja taljan liittoa eivätkä sen liiton lapsia, Iason. Sinä olisit nostanut, olisit, mutta säpsähdit Metaneiraa.

Hän on pelästyttänyt jumalattarenkin.